23. heinäkuuta 2016

Toinen leiripäivä

Tiistai 12.7.2016
Päivä, jolloin tajusin, että olen henkeen ja vereen kouluratsastaja.


Herätys oli aamulla ennen kahdeksaa. Aamupalan jälkeen saimme levähtää hetken, ennenkö piti taas puoli yhdeksältä mennä laittamaan hevosia tunneille. Ensimmäisenä tunnilla menimme ilman jalustimia ja itselläni oli ratsuna Rubi. Alkuun venyttelimme hiukan satulassa, edellispäivän leirikasteesta johtuen. Venyttelyiden jälkeen aloitimme hommat ja jälleen kerran sain tehdä satulassa kunnolla töitä. Leiri kyllä avasi silmäni sen suhteen, etten yleensä työskentele satulassa ja siihen on pakko saada muutos! Tunnin aiheena oli kolmikaarinen kiemuraura, johon mukaan mahtui myös voltteja. Lisäksi pitkällä suoralla olisi pitänyt väistättää takapäätä, mutta se ei vain yksinkertaisesti onnistunut. Rubi kyllä totteli muuten, mutta siinä kohtaa pohkeilla ei ollut mitään vaikutusta. Lisäksi sain kuulla olevani pehmeäkätinen ratsastaja. Siitä ei vain tuolla tunnilla ollut hyötyä, kun Rubilla olisi pitänyt pitää hiukan parempi tuntuma. Opettajamme yritti jopa näyttää minulle kädestä pitäen, kuinka se heppa toimii, mutta jostain syystä en vain osannut. Olen ollut jo kauemman aikaa tietoinen, että osaan istua satulassa hyvin, mutta en osaa työskennellä siellä. Nyt tämä ongelma vain tuli esille vielä voimakkaammin. En silti sano, että tunti olisi mitenkään epäonnistunut, päinvastoin. Sain vain enemmän silmiäni auki ja nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja ratsastaa.


Toisella tunnilla menimme maneesissa esteitä, jotka asettelimme ennen tunteja ikäänkuin siksak-muotoon pituushalkaisijalle. Ratsunani toimi taas Dana. Alkuverryttelyjen jälkeen aloitimme hyppäämisen ja voin rehellisesti sanoa, että esteet jännittivät ja ehkä jopa hiukan pelottivat minua. Ennen tätä tuntia olin hypännyt viimeksi syksyllä(?), joten taukoa oli kertynyt. Onneksi Dana on kuitenkin luotettava hyppääjä. En vain tahtonut saada sitä vieläkään liikkumaan, vaikka ehkä jännityskin vaikutti tähän. Lähes jokaisella hyppykerralla ensimmäinen este ylittyi todella huonosti, mutta toisen esteen jälkeen meno muuttui hiukan paremmaksi. Viime vuonna myötäys oli yksi ongelmistani ja nyt sain sitä korjattua hiukan paremmaksi. Edelleen kuitenkin nyppäsin Danan suusta sen laskeutuessa alas esteeltä. En vain ole tottunut hyppäämään niin suurilla hevosilla, mutta tähänkin auttaisi todella paljon harjoittelu.. Totesin tunnin jälkeen, etten vain ole enää yhtään esteratsastaja.

Ei, en tajua itsekään tuota istuntaani..

Illalla meillä oli leiriolympialaiset, joita ei kuulemma ennen olekaan ollut. Leirillämme oli paljon tallin vakioleiriläisiä, joten heidän vuokseen keksittiin erilaista ohjelmaa. Nämä olympialaiset olivat todella leikkimieliset. Voin vain kuvitella, miltä se näytti, kun me kaikki istuimme kentällä rakentamassa hiekkalapion kanssa erilaisia hiekkaveistoksia!

Ratsastatteko te paljon ilman jalustimia?

15 kommenttia:

  1. Tää oli kyllä kans kiva postaus!
    Mulla on myös sama juttu, että oon tosiaan enemmän koulu- kuin esteratsastaja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kiitti! :D Tuntuu vain, että postaan nyt nämä kaikki leiripäivät niin samalla kaavalla, mutta ehkä te jakasatte.. Jos saisin päättää, kisaisin esteitä, mutta tällä hetkellä olen kyllä muuten niin henkeen ja vereen kouluratsastaja :DD

      Poista
  2. Tykkään lukea näitä leiripostauksia, tosi kivoja! Itse olen aina ollut esteratsastaja, hetki sitten Wony hieman horjutti uskoani lajivalintaani, mutta sai loppujen lopuksi minut entistä varmemmaksi sen suhteen. Tai no, ehkä 7 vuoden halu hypätä huusi sisälläni, että minusta ei kouluratsastajaa tule taistelutta! :D Lisää rutiinia sinullekin esteillä, niin homma helpottuu huomattavasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää olikin mahtava kuulla, kun osia on vielä tulossa ja itse jo mietin, että kuinka moni kyllästyy :DD Hahah, mullakin tuo on horjunut jo muutaman kerran, mutta tämän hetken fakta on se etten yksinkertaisesti pääse hyppäämään, kun sopivaa hevosta siihen hommaan ei ole :D Hevoset siis määräävät aika lailla tästä asiasta :D Voi kun olisikin mahdollisuus saada esteille rutiinia.. No, ehkä sitten joskus mäkin pääsen hyppäämään! :) Mahtavaa kuitenkin, että sä pääset toteuttamaan tuota lajia, mistä olet kiinnostunut!

      Poista
  3. Tääkin oli aivan mahtava postaus! Näitä on niin ihanaa lukea,kun sun kirjoitustyyli on niin ihana ja kirjoitat selkeästi;)❤ Mustakin tuntuu aina joskus et oon enemmän kouluratsastaja kun mulla on joskus niin outo istunta esteilläxD Mut toi Rubi näyttää kyllä aika kivan väriseltä hepalta. Me mennään tunneilla yleensä lopussa ilman jalustimia ja venytellään:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Tällästä palautetta on kyllä mahtavaa kuulla! Hahah, itse en niin istuntaa mieti, vaan ihan sen mukaan mihin on mahdollisuuksia ja mikä tuntuu enemmän omalta jutulta :D
      Rubi kyllä on kivan värinen ja kiva muutenkin!
      Voi vitsit, täähän onkin hyödyllinen juttu! :)

      Poista
  4. Mä olen niiin laiska, etten koskaan jaksaisi mennä ilman jalustimia - ellei nyt ole aivan pakko.. :-D Ilman jalustimia ratsastaminenhan olisi toki todella hyvästä mm. tasapainolle. Pitäisi mun ottaa vaan itseäni niskasta kiinni ja jättää ne jalustimet joskus talliin. ;-)

    Mahtava postaus ja kivoja kuvia, innolla odotan loppujenkin leiripäivien postauksia! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan tämän todeksi myös itseni kohdalla :D Yhdessä välissä osasin kyllä mennä ilman ongelmia satulattomana, mutta sitten kun otin satulassa jalustimet pois, ei enää tasapaino ollutkaan niin hyvä :DD No, onneksi tasapainoni on nykyään parempi myös ilman jalustimia!
      Paljon kiitoksia! :)

      Poista
  5. Hyvä postaus! Näitä on tosi kiva lukea!

    VastaaPoista
  6. Kiva postaus ja hyvää tekstiä! :)

    VastaaPoista
  7. Itselläni on täysin toisinpäin: esteillä osaan toimia paljon paremmin kuin sileällä. Tuntuu, että hypätä osaan oikeastaan kenellä tahansa, mutta sileällä mulla on vain pari hevosta, joilla tykkään oikeasti mennä ja joita osaan ratsastaa edes hieman. Yritin tehdä itsestäni kouluratsastajaa, mutta epäonnistuin yrityksessäni täysin :D Välillä kyllä mulle tulee estetunneillakin fiilis, että voisi lopettaa koko harrastuksen, kun mikään ei onnistu - viimeksi tänään leirikisoissa. Noh, pohjalta voi vain nousta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, mäkin olin jo siirtymässä yhdessä välissä tämän leirin aikana pitsinnyplääjäksi :D Mutta ehkä tämä laji kuitenkin jatkuu vielä minunkin osaltani! Ihmisiä on kyllä näemmä niin erilaisia, mutta eiväthän kaikki voikaan painottua samaan lajiin :D

      Poista