27. kesäkuuta 2017

Satulatta


Täytyy myöntää, etten edes muista, milloin olen viimeksi mennyt Jalmarilla satulalla. Viime viikkoina olen käynyt sen luona noin kerran viikossa ja olen mennyt pääasiassa ilman satulaa. Tosin tuossa kesäkuun alkupuolella päädyin taas kärryjen kyydille ihan vaihtelun vuoksi. Instagramissa olenkin ahkerasti hehkuttanut hyvin sujuneita treenejämme. Jalmari on ollut niin kivan rauhallinen viime aikoina! Kärryilläkin siitä kyllä huomasi innostuksen, mutta innostuksesta huolimatta vauhti ei kiihtynyt ellen sitä pyytänyt. Muistan, kuinka sain noin vuosi sitten tamman kärryille hypätessä olla koko ajan hidastelemassa sitä. Nyt Jalmari sen sijaan toimi lähes ajatukseni voimalla. Sama on ollut myös ratsastaessa. En siis voi hehkuttaa tuota tammaa yhtään liikaa!


Viime viikon maanantaina olin ratsastamassa Jalmarilla ja sain Nellin pitkästä aikaa kuvaamaan meidän menoamme. Hänelle siis kiitos kuvista! Päädyin menemään jälleen ilman satulaa, koska pääsimme menemään vain edestakaisin erästä pidempää tiepätkää, jonka pohja oli muuten todella hyvässä kunnossa! Suoralla tiellä nyt ei oikein saa mitään erikoisempaa tehtyä, joten tein muutamia siirtymisiä. Pysähdykset ja hidastukset olivat alkuun todella hitaita, mutta pikku hiljaa Jalmari alkoi toimia paremmin. Lopuksi sain sen hidastamaan ravista käyntiin pelkällä istunnalla löysällä ohjalla. Siitä vasta tulikin hyvä fiilis! Edelleen tuollaiset pienetkin onnistumiset tuntuvat niin hyviltä. Kaiken kruunasi se, että Jalmari oli ihanan innostunut koko ratsastuksen ajan. Se kulki paljon korvat höröllä ja toimi oikein hienosti!


Kuten voi kuvitella, ei Jalmari koko aikaa kuitenkaan täydellisesti mennyt. Välillä se nosti päätään ylemmäs, jolloin vauhtikin kiihtyi. Tätä tapahtui enemmän alkuun, mutta loppua kohden tamma rauhoittui huomattavasti. Se alkoi taas laskea päätään enemmän, jolloin minun oli helpompi istua selässä ja vauhti hidastui. Edelleen tuo rauhallisuus on se juttu, mitä haen ratsastaessa. Koen, että se onnistuu parhaiten meidän kohdallamme ilman satulaa, ainakin näin suoria teitä kulkiessa. Olen jopa oppinut pysymään siellä selässä mielestäni aika hyvin. En tarvitse enää tukea mistään ja voin huoletta antaa Jalmarille pidempää ohjaa ilman, että oma istuntani alkaa horjua. Me molemmat siis alamme kehittyä tässä pikkuhiljaa!


Oletteko te menneet viime aikoina ilman satulaa?

21. kesäkuuta 2017

Uutta ulkoasua

Kuvituskuva maanantailta! Tästäkin tulossa postausta!

Ihastuin ensisilmäyksellä näihin Bloggerin uusiin ulkoasuihin! Ne ovat todella siistejä ja ihanan erilaisia verrattuna edellisiin valmisulkoasuihin. Siksi yksi niistä päätyikin tänne blogin puolelle. Ulkoasua on helppo pitää pidemmänkin aikaa, koska tuon "bannerikuvan" saa vaihdettua todella helposti ja värimaailmaa on helppo muuttaa paria kohtaa asetuksista muuttamalla. Tämän vuoksi kyseinen ulkoasu pysyy oletettavasti todella, todella kauan käytössäni! Ainut miinus tulee siitä, etten ainakaan itse osaa säätää ulkoasua omanlaisekseni. Täytyykin siis toivoa, ettei samanlaisia ulkoasuja ole hetken päästä ihan kaikilla.


Yksi syy, miksi juuri tämä ulkoasu pääsi käyttööni on sen mobiiliversio. Itse käyn omassa blogissani nykyään lähinnä kännykän kautta. Uudet postaukset teen toki koneen kautta, mutta esim. kommentteihin käyn vastaamassa kännykällä. Mielestäni tämän kyseisen ulkoasun mobiiliversio oli kivan helppokäyttöinen ja todella siisti! Toivottavasti en ole ainut, joka on tätä mieltä!


Kertokaa ihmeessä mielipiteenne tästä ulkoasusta!

17. kesäkuuta 2017

Uusi lempikauppa


Kuten minua snapchatissä seuraavat saattavatkin tietää, olin Virossa alkuviikosta. Tarkemmin sanottuna maanantaista keskiviikkoon. Juna lähti maanantaina kello kahdelta yöllä ja Helsinkiin pääsimme vasta aamusta. Sieltä lähtikin pian laiva Tallinnaan. Täytyy kyllä myöntää, että sään puolesta ajankohta oli hiukan huono. Maanantaina ja tiistaina satoi, mutta onneksi se ei juurikaan haitannut. Maanantaina kiertelimme porukalla vanhassa kaupungissa ja tiistaina suuntasimme Ülemiste-nimiseen kauppakeskukseen, joka olikin todella suuri!


Kauppakeskuksessa vierähti heti enemmän aikaa ja ostoksiakin tuli tehtyä tavallista enemmän. Kuten otsikkokin kertoo, löysin itselleni uuden lempikaupan. Kävimme kaverini kanssa Terranova-nimisessä kaupassa, jossa lähes kaikki vaatteet olivat todella halpoja ja vielä kivan näköisiäkin! Etsin koko talven itselleni tallikäyttöön toppatakkia, mutta sopivia ei tullut vastaan. Nyt löysin tuolta kaupasta kivan, hopeanvärisen toppatakin, joka maksoi vain 13€! Se oli kyllä oikea huippulöytö. Lisäksi löysin kyseisestä kaupasta pari paitaa, joista molemmat maksoivat reilusti alle 10€. Farkutkin sain kympillä. Toki kaupassa taisivat olla juuri jonkinlaiset alennusmyynnit käynnissä, mutta eivätpä normaalitkaan hinnat kovin pahoja olleet.

 Mukaan tarttui mm. farkut, toppatakki, pari pitkähihaista ja toppia, t-paita, juoksuhousut ja collegehousut
Omistin aiemmin juuri samanlaiset korvakorut, mutta nyt olen kadottanut molemmista toisen parin, joten oli pakko ostaa uudet!

Terranovan lisäksi kävimme muutamissa muissakin kaupoissa, kuten NewYorkerissa, joka onneksi löytyy Suomestakin. Sekin nimittäin kuuluu suosikkikauppoihini! Muita uusia kauppoja minulle olivat Sinsay, Takko ja House. Kyseisessä kauppakeskuksessa oli muitakin kivoja kauppoja, mutta nuo luetellut jäivät parhaiten mieleeni ja niistä tein ostoksia.

Tuo viimeisessä kuvassa oleva ruoka on jonkinlaisessa valkosipulissa paistettuja leivänpaloja kermaviilikastikkeen kera. Oli muuten hyviä!

Keskiviikkona heräsin kaverini kanssa jo aikaisin niin, että ehdimme vielä käydä kuvailemassa mm. vanhassa kaupungissa. Sää olikin oikein ihana silloin! Tyypillistä tuuriani, että juuri viimeisenä päivänä on hyvä sää. No, reissu oli kuitenkin kokonaisuudessaan mahtava!


Meinaatteko te reissata johonkin tämän kesän aikana?

1. kesäkuuta 2017

Sinä ja hevosesi -haaste


SINÄ JA HEVOSESI HAASTE: Tässä haasteessa kerrot sinusta ja omasta/hoitohevosesta/ylläpito/ vuokrahevosestasi/lempihevosesta ja saat muistella vähän teidän tarinaanne! 
Tähän väliin täytyy todeta, etten vieläkään ole varma, voinko sanoa Jalmaria mihinkään noista kategorioista. Se on vähän sekoitus kaikkea, lempi-, liikutus- ja hoitohevonen samaan aikaan!


Minut haastoi: Löysin haasteen Se ei ole vain harrastus, se on elämäntapa -blogista ja ihan itse päätin ryhtyä toteuttamaan tätä ilman varsinaista haastamista.

Minä haastan: En nyt viitsi haastaa ketään, vaan sanon vain monen muun tavoin, että halukkaat saavat tämän tehdä!

Hevosen nimi ja lempinimet, rotu ja ikä: Jalmarin oikeaa nimeä en tänne blogin puolelle viitsi kertoa, kun kyseessä ei ole oma hevoseni. Tamma on kuitenkin rodultaan amerikkalainen lämminverinen ja se on syntynyt v.2005. Lempinimiä rakkaalla lapsella on monta, mutta Jallu on niistä yleisin.


Mikä sai sinut pitämään siitä? Täytyy myötää, etten pitänyt Jalmarista alunperin. Nyt, kun sen kanssa on työskennellyt, meille on syntynyt jonkinlainen luottamus. Voisin kuitenkin sanoa, että nykyään pidän tammasta monestakin syystä. Se osaa ilahduttaa, vaikka ratsastus menisi penkin alle. Lisäksi pidän tamman luonteesta, sillä se on harvoin samanlaisella tuulella useampaa päivää. Sen kanssa voi harrastaa monipuolisesti, ja tamma on juuri minulle oikeanlainen kaveri.

Kerro ensikohtaamisestasi hevosen kanssa. Tähän kohtaan en osaa vastata oikein mitään. Jalmari on ollut tallilla koko sen ajan, mitä olen siellä käynyt, mutta alkuun en tosiaankaan pitänyt tammasta. Se oli lauman pomo ja saattoi siksi olla hiukan pomottava muita hevosia kohtaan. Tämä sai minut olemaan hiukan varuillaan Jalmarin seurassa. Tammaan tutustuessa se kuitenkin osoittautui oikein ihanaksi!


3 parhainta/hauskinta/mieleenpainuneinta kivaa kokemustanne: 
1. Ensimmäisenä tulee mieleen viime kesän yksi kohokohdista, reissu raviradalle. Tuosta reissusta jäi päällimmäiseksi niin hyvä fiilis ihan senkin vuoksi, että Jalmari näytti innostuksensa hyvin selkeästi.
2. Toiseksi listaisin varmaankin viime kesän toisen reissun, jolloin pääsimme vuokraamaan toisen tallin kenttää. Ratsastus on sujunut monta kertaa paremminkin kuin tuolla, mutta reissunahan tuo oli oikein mahtava!
3. Lisäksi mieleeni on painunut erittäin hyvin kerta, jolloin pulahdimme uimaan Jalmarin kanssa! 

Huonoin kokemuksesi hevosen kanssa? Tähän en osaa oikeastaan sanoa mitään. Tottahan välillä tulee sellainen fiilis, ettei oikein tiedä itkeäkö vai nauraako, mutta onneksi niistäkin on aina selvitty.


Jos jättäisit tarhan portin auki, mitä hevonen tekisi? Jalmari juoksisi pakoon eikä muuten palaisi ihan heti. Oletettavasti minun pitäisi lähteä hakemaan sitä, mikä tarkoittaa kävelemistä laitumen perimmäiseen nurkkaan. Eikä tamma edes suostu aina kiinniotettavaksi.

5 suosikkikuvaa teistä:


Nämä kuvat eivät ole oikein missään järjestyksessä, eivätkä ne välttämättä ole kuvauksellisesti hienoimpia. Kyseiset kuvat kuitenkin ovat siinä mielessä parhaita, että ne tuovat muistoja hyvistä hetkistä ja ovat näin ollen suosikkikuviani.