26. kesäkuuta 2018

Kirjaimellisesti lennettiin esteiden yli


Taisin kirjoittaa tämän kesän tavoitelistaan, että haluan hypätä, mutta Jalmarin kanssa se ei olisi niin kannattavaa. No, kuinkas kävikään; päähänpistoni johdosta päädyin hyppäämään Jalmarin kanssa pari viikkoa sitten maanantaina (11.6). Eikä se edes ollut niin katastrofaalista, kuin kuvittelin. Olin nimittäin varma, että Jalmari saa tiputettua minut vähintään kerran! Tamma innostui toukokuussa jo puomeja mennessämme sen verran, etteivät odotukseni olleet kovin suuret. Eipä Jalmarilla ole edes hypätty muutamia satunnaisia enemmän tai vähemmän vahinkohyppyjä lukuun ottamatta kuin kerran. Ja siitäkin on enemmän aikaa. Tamman hyppytekniikka ei siis ole mikään täydellinen, mutta kyllä me silti tuota meidän hurjaa "estettä" päästiin ylittämään ihan puhtaastikin!

Ainakaan ei voi väittää, ettenkö mä ois ollut tosissani! Ilme kertoo kaiken.

Hyppytuokio alkoi lupaavasti, kun jo käynnissä puomeja lähestyessämme Jalmari päätti tehdä u-käännöksen. Oletettavasti se ajatteli puomien olevan hurja monsteri, joka syö pikkuisia Jalmari-poneja. Onneksi alkujärkytyksestä selvittyään tamma ylitti puomeja nätisti. Päästiin menemään niitä sekä käynnissä että ravissa. Tämän verryttelyn jälkeen käskinkin kuvaajaamme Hilmaa nostamaan puomit ristikoksi. Tuota kavaletista menevää ristikkoa me sitten ylittelimme Jalmarin kanssa aluksi käynnissä ja sitten ravissa. Etupää meni kyllä lähes aina nätisti yli, mutta takapää pudotti puomeja hyvinkin helposti. Laukassa tekniikka onneksi muuttui hieman paremmaksi ja viimeiselle "pystylle" saatiinkin hyvä hyppy, josta olen todella ylpeä! Postauksen ensimmäinen kuva on juuri tuosta hypystä ja kyllähän siitä huomaa, että tekniikkakin on jo parempi kuin näissä muissa hypyissä.

Näin käy, kun kuski ei näe ponnistuspaikkaa. Mutta hei, puomi ei tippunut! Me kirjaimellisesti lennettiin!

Hypyt ovat laskettavissa ihan kahden käden sormilla, miltei jopa yhden. Otimme niitä siis todella vähän ja korkeudet pysyivät ihan kavalettitasolla. Meidän treenaamiseen ne olivat kuitenkin juuri sopivia. Sekä kuski että ratsu olivat kuitenkin aika hukassa vielä. Jätin Jalmarin suorittamaan liian usein yksin heittäessäni ohjat pois. Myös hyppykohtien hahmottaminen oli minulle hankalaa, enkä yhtään ihmettele, miksi Jalmari tiputteli näistäkin esteistä puomeja. Eihän se nyt voi hypätä, jos kuski ratsastaa paikat ihan miten sattuu. Onneksi saatiin niitä ihan hyviäkin hyppyjä, eikä kellekään jäänyt traumoja. Ehkä me kuitenkin pysytään pääasiassa koulujuttujen treenaamisessa ja mennään jatkossa  pikkuesteitä joskus ja jouluna mielenvirkistykseksi. Olihan tuo nimittäin ihan hauskaa ja Jalmarikin tuntui kuitenkin tykkäävän ainakin vähäsen.

Mulla taitaa olla kehuminen käynnissä ja Jalmarista en edes ole varma (:D).

Mikä on ollut korkein este, minkä olette hypänneet?

10 kommenttia:

  1. Näyttää aika kivalle teidän meno! Ei sillä esteen korkeudella niin väliä ole, kunhan on hauskaa :D Itse en myöskään hypää hevosilla hirveästi, koska hevoset joilla ratsastan on raskasrakenteisia tai entisiä ravureita. Lystiä meillä on aina vaikka esteet olisivatkin kavaletti korkeutta! Este ennätys taitaa olla jossain 60-70cm nurkilla, joka tuli Vanhamäellä tänä kesänä.

    jouhenvarassa.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, huomaa kyllä ettei kumpikaan, minä tai Jallu, olla estetyyppejä :D Mutta oot oikeessa, ihan vaihtelun vuoksi mekin vain hypättiin! Kiva kuulla, että meillä on hyvin samanlaiset tilanteet :) Toisaalta onhan tää hyppääminen kivempaa, kun sitä pääsee harrastamaan niin harvoin. Oi vähänkö kiva, että oot päässy hyppäämään kuitenkin kavalettia korkeampaakin! :)

      Poista
  2. Hyppääminen on kivaa virkistystä ratsastajalle, kuin mtmy hevoselle! Kivalta näyttää teidän meno.
    Mun este-ennätys yhen suokin kanssa on 75-80cm!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kieltämättä Jallukin tuntui innostuvan tästä vaihtelusta :) Kiitos paljon! Eihän tuo nyt mitään oppikirjojen mukaista ole, mutta me selvittiin kuitenkin :D
      Voi, kun itsekin pääsisi hyppäämään taas edes sellaisia 60cm esteitä.. :)

      Poista
  3. Oi että, olisipa ihanaa päästä hyppäämään pitkästä aikaa :D
    Teidän meno näyttää todella kivalta, taisi kummallakin olla hauskaa! Jalmari on sun alla ihan törkeän hienon näköinen :3
    Mun este-ennätys on vauvaiset 70cm, sekin leirillä. Hyppään kuitenkin suunnilleen kerran vuodessa, joten ei mitään oikein voi odottaakaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli kyllä mullekkin kivaa vaihtelua tällee pitkästä aikaa :)
      Kiitos paljon! Tuntui kyllä, että Jallullakin oli kivaa :) Oi, olipas ihana kommentti! Ihana kuulla tällaista mielipidettä!
      Mulla on hyvin saman korkuinen ennätys, joten ei huolta! :D Ihanaa kuulla, että jollain muullakin on vähän sama tilanne kuin mulla! Mullakin oli pitkään joku parin vuoden tauko kunnon hypyistä :D

      Poista
  4. Siun täytyy hypätä lisää, jotta saadaan lisää materiaalia teidän hyppelyistä! Tämä postaus oli oikein mukavaa luettavaa ja hyviä kuviakin olit saanut ratsastuskerralta. Esteiden hyppääminen on kyllä mahtavaa ja hyvää mielenvirkistystä koulutreenin lomassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah :D Enköhän mä vielä toisenkin kerran tässä kesän aikana hyppää! Kiitos paljon kommentistasi! Kieltämättä, Jallullekin tää vaihtelu tuntui olevan kiva juttu :)

      Poista
  5. Ihana postaus, aivan mahtava fiilis välittyy! :) Hyppää ihmeessä lisääkin 8)
    Mun este-ennätys on ye 110cm ja ratana 90cm. Mutta ne on tosiaan kyllä ennätyksiä enkä enää selviäisi kuin 80cm radoista, yksittäisenä ehkä jossain sarjan viimeisenä just ja just sen 100cm :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Hahah, joo eiköhän me vielä ehditä hyppäämään!
      Oho, sähän ootkin hypännyt vähän korkeampaa! Olisi kyllä mahtavaa päästä itsekkin treenaamaan vähän korkeampaa, mutta eiköhän tässä elämän aikana vielä ehdi :) Mäkin joskus taisin hypätä pienemmillä poneilla lähemmäs 70cm, mutta nykyään nämä kavaletitkin ovat miltei tarpeeksi mun taidoille :D

      Poista