21. toukokuuta 2019

Voiko vielä julkaista talvikuvia?


Viime päivinä on tarjennut hyvin toppi päällä ulkonakin. Siksi onkin hyvä aika palata ajassa taaksepäin helmikuuhun, jolloin oli vielä kylmä ja lunta. Niin ja penkkarit! Olin niissä alttarilta karannut morsian. Toki joku ihana pikkuinen huusi minut nähdessään, että "tuolla se haltija menee". Eli jollain tasolla olin haltijakin. 


Ajatus tästä asusta lähti siitä, kun mietin haluavani laittaa mekon päälle. Sopiva mekko taisi löytyä vielä saman illan aikana ja päätin heti, että haluan samalla mekolla Jalmarin kanssa kuvia - talvella. Ja sehän toteutui! Mekon helma vain hieman kärsi penkkareista. Ei, sen päälle ei oksennettu, vaikka nuo likatahrat vähän näyttävätkin siltä. Talloin vain itse mekon helmaa rekan kyydissä, jolloin se nappasi lisäväriä. Ja kyllä, nimenomaan minä itse talloin helmaa. 


Mekon lisäväristä huolimatta kuvaukset pidettiin, kun Nelli suostui kuvaamaan meitä Jalmarin kanssa! Ja pakko sanoa, että olen todella tyytyväinen näihin kuviin! Nämä on otettu jo 4.3, joten olen vähän myöhässä näiden julkaisun kanssa, mutta ehkä se ei haittaa. 

Pakko jakaa vielä tää kuva Litoristakin, joka on otettu samana päivänä!

11. toukokuuta 2019

Sehän hyppää!


Minun on pitänyt avata blogger jo monta kertaa tässä kuukausien aikana, mutta en ole sitä tehnyt kovista suunnitelmista huolimatta. Olen kuitenkin kirjoittanut kännykkäni muistioon erilaisia postausluonnoksia, joten tämä blogi on ollut tauosta huolimatta mielessäni ja into kirjoittaa on säilynyt. En vain ole jaksanut avata konetta, kun olen ollut niin väsynyt työharjoittelupäivien jälkeen. Nyt arkirytmi on kuitenkin tasoittunut ja päätin pitkästä aikaa kirjoittaa tänne. En tiedä, kuinka aktiivisesti tulen jatkossa kirjoittamaan, ehkä joskus ja jouluna. Tai no, en minä jouluani blogin ääressä vietä, joten jätetään se tuosta sanonnasta pois ja jätetään tilalle vain sana joskus.


Tuossa viime viikon maanantaina (29.4.) päädyin vähän extempore hyppäämään Jalmarilla. Idea syntyi saman päivän aamuna ja vahvistui päivällä, kun sain kaverin (eli kuvaajan) mukaan. Kyllähän tällaisista harvinaisemmista treeneistä nyt pitää saada kuvamateriaaliakin! Ja onneksi saatiinkin, eli suuri kiitos Hilmalle, joka jaksoi kuvata meitä ja nostella meidän hurjaa estettä!

Kuski valmistautuu hyppyyn silmät kiinni ja nauraen.
 Onneksi Jalmari hoitaa homman!

Saatiin käyttöön aivan kuin oikeat puomit, jotka olivat oikeasti kuorittuja puunrunkoja, ja lisäksi kanisterit, joilla esteen saa nostettua 50cm korkuiseksi. Eihän me nyt sellaista voitu vielä hypätä, mutta ehkä vielä joskus. Nyt pitää vain aloittaa vähän rauhallisemmin, kun viimeksi taisin hypätä Jalmarilla viime vuoden syksyllä(?).

Näin kevyesti nousi Jalmarin jalka maapuomeilla!

Aloitettiin alkuverryttelyt ihan pelkällä maapuomilla. Yllätyin, kun Jalmari ei enää kolautellutkaan jalkojaan puomeihin, mitä se vielä viime vuonna teki. En kyllä ymmärrä, missä välissä tamma on oppinut nostelemaan jalkojaan, mutta positiivinenhan yllätys tämä oli. Kai me ollaan sitten edes jotain tehty oikein. Sama jatkui vielä silloinkin, kun puomit nostettiin kavaletiksi ja vielä siitäkin eteenpäin. Totta kai pari tiputusta mahtui joukkoon, mutta ne johtuivat ihan kuskista, joka ei osannut ratsastaa esteelle. Jalmarihan hoiti homman hienosti kotiin ja olen siitä suunnattoman ylpeä! Se hyppäsi! Ja minä pysyin kyydissä!

Sehän näyttää jo ratsulta!

Jalmari kuumui jo puomeilla niin, että jouduin pidättelemään sitä todella paljon ohjalla. Tästä syystä jäinkin roikkumaan todella pahasti tamman suuhun, eikä meno välttämättä ollut kovin kaunista katseltavaa sen osalta. Tätä minun pitää nyt harjoitella paljon, etten käyttäisi niin paljoa kättä. Olen vain tottunut ratsastamaan Jalmaria kädellä, kun istuntaa se ei kuuntele niin hyvin. Usein tamma kuitenkin rauhoittuu parhaiten sillä, että päästän ohjat ihan kokonaan ja istun tietyllä tavalla, jota en osaa kuvailla.

Kohde (este) havaittu
 Jalmari valmistautuu suuren hetkeensä eikä tilanne ole enää kuskin hallinnassa
Ja yli mentiin!

Laukannostot onnistuivat todella, todella hyvin! Sain Jalmarin nostamaan käynnistä laukan älyttömän helposti, kun se oli jo valmiiksi menossa. Usein nostan Jalmarin kanssa laukan niin, että teen useita puolipidätteitä, joilla saan tamman hereille ja siitä annan laukka-avut. Nyt riitti ihan pari pidätettä ja niiden jälkeen Jalmari oli jo laukassa. Eikä se pukitellut ollenkaan, kun silloin tällöin laukannostoissa sen perä lentää, jos jään liikaa painamaan jalalla. Tosin vauhti meinasi olla pariin kertaan ongelma ja kerran lähdettiin jopa kiitolaukalla estettä kohti. Siitäkin mentiin silti yli, vaikka aika tyylivapaa hyppy siitä seurasikin, kuten alla olevasta kuvasta huomaa.

Näin hypätään kiitolaukasta este, not.

Olen ylpeä Jalmarista, sillä se löysi oikeanlaisen fiiliksen hyppäämiseen nyt, kun este nousi siitä kavaletista edes vähän korkeammalle. Ennen hypättiin sellaista 20cm estettä ja nyt este taisi olla korkeimmillaan 30cm. Tai voiko tuota nyt edes vielä esteeksi sanoakaan. No, meille se oli este ja vieläpä korkea sellainen! Jalmari ainakin innostui! Kun este nousi siihen 30cm asti, Jalmari alkoi imemään esteelle. Tämä tarkoittaa, että paria laukka-askelta ennen estettä se lisäsi vauhtia ponnistusta varten, aivan kuten oikeat estehevoset. Saattaapa siis olla, että Jalmarista saadaan vielä oikea estehevonen tämän kesän aikana, jos yritetään hypätä vähän ahkerammin kuin kerran puolessa vuodessa. Ainut miinus oli vain se, että Jalmari veti välillä päätään alas esteen jälkeen. Todennäköisesti innostuksesta, koska samaa se tekee aina silloin tällöin, kun se pääsee esimerkiksi revittelemään. En vain pystynyt tuossa tilanteessa muuta kuin nauramaan, kun enhän mä sitä päätä sieltä saanut vedettyä kovin nopeasti ylös. Katsotaan sitten, jos tuo alkaa olla toistuvaa niin asiaan on pakko puuttua. Nyt laitan käytöksen innostuksen piikkiin.

Joku nimeltä mainitsematon Jalmari taisi olla vähän innoissaan.

Kaikin puolin olen tyytyväinen näihin treeneihin! Sekin kertoo jo paljon, että aloin melkein itkeä ratsastuksen aikana, kun olin niin ylpeä Jalmarista. Lisäksi yllätyin kun näin tuon alla olevan videon, jonka jaoin instagram-tililleni. Jalmarihan hyppäsi jopa ihan hyvällä tekniikalla! Tai ainakin sille hyvällä tekniikalla. Innolla odotan meidän tulevia  estetreenejä, kun nyt molemmat pääsi hyppäämisen makuun!


Tässä pienen pieni video meidän hypyistä. Katsokaa nyt tuota laukannostoakin! Häntä vain heilahtaa ja sitten jo mennäänkin! Ja nuo korvat, en kestä. Jalmarista huomaa tuossa hetki ennen estettä, kuinka innostunut se onkaan.