Kuvituskuvina toimivat nämä 25.5. otetut kuvat.
Kesäloma on alkamassa, ellei se jo olekin alkanut. Minullakin alkoi tavallaan kesäloma jo 18. päivä tässä kuussa. Toki lukio loppuu eri aikaan kuin ammattikoulu, mutta pari hassua tuntia viikossa nyt ei paljoa päätäni vaivaa. Ihan virallisesti kesälomani alkaa kuitenkin vasta tällä viikolla ja se tarkoittaa, että ensi syksynä aloitan päättävän luokan oppilaana. Tämä tuo mukanaan mm. kirjoitukset ja niihin pänttäämisen.
Kuten jo tässä postauksessa kirjoitin, tämä kesä saattaa olla minun ja Jalmarin viimeinen yhteinen kesä. Eikä tämä johdu mitenkään Jalmarista, vaan itsestäni. Valmistun (ainakin toivottavasti) ensi vuoden keväällä media-assistentiksi ja saan kaksoistutkintolakin päähäni. Sen jälkeen kaikki onkin hieman avointa. Ainut varma juttu on, että haluaisin muuttaa pois nykyiseltä paikkakunnaltani. Olen toki miettinyt paljon muitakin suunnitelmia, mutta ne ovat tyyppiä "katsotaan sitten ensi vuonna, mikä tilanne on". Ainoa täysin varma asia on se, että todella moni asia tulee muuttumaan. Ja se tuo mukanaan samaan aikaan pelkoa ja innostusta.
Yksi täysin kysymysmerkkinä oleva asia tulevaisuuden kohdalla on hevoset ja myös bloggaaminen sen mukana. Opiskelijana minulla ei oletettavasti ole varaa omistaa hevosta, enkä edes välttämättä haluaisi sellaista tähän kohtaan. Minulle riittää vallan hyvin esimerkiksi vuokrahevonen tai muu vastaava, mutta tulevaisuus näyttää, onko minulla sellaiseenkaan aikaa. Näin ollen myös blogin kohtalo on mysteeri. Oletettavasti en ainakaan hevosista tule kirjoittamaan, joten jossain vaiheessa tämäkin blogi tulee tiensä päähän. Se aika ei kuitenkaan ole ihan vielä.
Tiedän, että monella muulla on samankaltainen tilanne elämässä ja tuokin hieman lohtua tietää, etten ole ainut, joka ei tiedä vielä tarkalleen, mitä tahtoo tulevaisuudessa. Jokainen on varmasti joskus elämässään sellaisessa vaiheessa, että edessä on muutos, joka saattaa jopa pelottaa. Eikä tämä minunkaan kohdalle osuva muutos ole varmastikaan ainoa, vaan vastaavia on varmasti tulossa lisääkin sitten joskus. Ehkä täytyykin vain ottaa se asenne, että kyllä tästäkin selvitään ja toivoa kaiken selviävän aikanaan.
Onko teidän elämäänne tulossa vastaavia muutoksia, jotka pelottavat?