Testissä uudet kuolaimet

Noin puoli vuotta siinä meni, että sain uudet kuolaimet ostettua ja oikeastihan idea uusista kuolaimista taisi syntyä jo viime vuonna. Heinäkuun 25. päivä kävimme äitini kanssa Seinäjoella ja sieltä nämä uudet kuolaimet tarttuivat mukaan. Olen katsellut jo pitkään erilaisia kuolaimia osaamatta tehdä päätöstä siitä, millaista kuolainta lähdettäisiin testaamaan hieman kovasuisen ex-ravurin suuhun. Lopulta päätökseni oli jo kauemman harkittu kolmipala, sillä kovempaa kuolainta en näe järkeväksi tässä kohtaa, kun Jalmarilla ei ole esimerkiksi ryöstämiseen taipumusta.

Kuvassa Jalmarilla on tavallinen nivelkuolain.

Tässä taas kyseessä on ravinivel, joka on kai vähän kuin oliivinivelkuolain, mutta vain tuon varren kanssa.

Jalmarilla on ollut käytössä minun aikanani kuolaimena sekä ratsu- että ravinivel. Ravinivelessä on se hyvä puoli, että rengas on oliivirenkaan tyyppinen, eikä se siis nipistä suupieliä. Ravinivel kuitenkin osoittautui liian pitkäksi ja ratsunivel sen sijaan oli liian lyhyt. Seinäjoen Hööksin myyjä sitten kertoikin, että oliivikuolain saa olla pyörivää kuolainrengasta lyhyempi, sillä oliivirengas saa tulla ihan suupieleen kiinni. Tästä syystä ostinkin rohkeasti 13,5cm kumioliivikuolaimen, joka on kolmipala. Jalmarin omistaja ehdotti kumikuolainta ja itse halusin kolmipalan, joka on ehdottomasti oliivirenkaalla juuri siitä syystä, ettei rengas pääse pyörimään ja aiheuttamaan näin nipistystä hevosen suupieliin.

Nämä kuvat on ottanut poikaystäväni 26.7. jolloin testasin kuolaimia (ja korvahuppua) ensimmäistä kertaa!

Pysähdykset onnistuivat jo pienelläkin pidätteellä.

Kokeilin kuolainta ensimmäisen kerran 26.7. ja silloin se tuntui hyvältä ostokselta. Kuolain tuntui ainakin minusta hyvän mittaiselta ja uskalsin kokeilla sitä ratsastaessakin. Mitään suurta muutosta en toki huomannut. Jalmari kyllä vastasi pidätteisiin herkemmin kuin aiemmin. Lisäksi tamma ei laukassa alkanut painaa ohjalle, mitä se vielä nivelkuolaita käyttäessä saattoi tehdä. Suuta Jalmari kuitenkin availi aina välillä, mitä se on toki muutenkin tehnyt. Voi olla, että olen itse tottunut tamman olevan hidas pidätteelle ja siksi olen turtunut ratsastamaan sitä kovalla kädellä. Täytyy vain opetella ratsastamaan itse kevyemmällä ohjalla. Ensimmäisen kerran perusteella itse kuolaimesta jäi kuitenkin positiivinen kuva!

Laukassa pää Jalmari ei yrittänytkään laskea päätään ja näin painaa ohjalle. (sen sijaan ratsastajalla pää näköjään painui alas :D)

Tässä olen juuri antamassa pidätettä ja Jalmarin suu on hieman auki mahdollisesti kovan kätenikin vuoksi.

Nyt kuolain on ollut meillä käytössä noin kuukauden ja tällä kuolaimella Jalmaria on muun muassa koulutettu eteenpäin suurella harppauksella (tästä tulossa omaa postausta). En edes enää muista, että tamman suussa on vieraampi kuolain ja tästä johtuen ratsastan edelleen samalla tavalla kuin ravinivelen kanssa, eli kovalla kädellä. Tämä aiheuttaa edelleen sitä, että Jalmari availee suutaan minulla. Onneksi se ei vieraalla ratsastajalla tehnyt tuota, joten voidaan päätellä, että syy on minussa ja kädessäni. Sain toki kuulla myös "ratsastustunnilla" Jalmarin kanssa, että käteni on epätasainen, mikä on varmasti ihan totta. Tätä ongelmaa ei siksi missään nimessä lähdetä ratkomaan sillä, että Jalmarin suu köytettäisiin turpahihnalla tai alaturpahihnalla. Päinvastoin, ongelma on minun ratsastuksessani ja minun tässä pitää opetella ratsastamaan kevyemmällä kädellä. Ja jos se ei auta, täytyy tutkia, olisiko vika kuitenkin kuolaimessa. En kuitenkaan ole ammattilainen sovittamaan sellaista, mutta Jalmari kuitenkin liikkuu tyytyväisenä tälläkin kuolaimella, joten sen perusteella luulen vian olevan minussa.

 Käteni ovat miten sattuu ja Jalmarin suu on hieman auki, ei toki niin pahasti auki kuin joissain kuvissa.

Millaisia kuolaimia teidän vakioratsuillanne on käytössä?