28. marraskuuta 2016

Takapuoli satulaan


Otsikko kuvaa hyvin sitä, mitä minun olisi pitänyt tehdä parina viimeisimpänä kertana, kun ratsastin Jalmarilla. Täytyy kuitenkin sanoa, että tämä tavoite epäonnistui todella huolellisesti. Onnistuin jopa tippumaan sieltä satulasta! Ehkä se olikin eräänlainen saavutus, kun tipuin varmaankin ensimmäistä kertaa Jalmarin satulasta. Aiemmilla tippumiskerroilla olen tainnut mennä aina ilman satulaa, jolloin tippuminen on paljon normaalimpaa eikä siihen vaadita paljoa.


Perjantaina 25.11 olin ratsastamassa melko myöhään, joten ratsastuskuvia tältä kerralta ei ole. Menin kuitenkin satulalla ja ajatuksenani oli mennä ilman jalustimia, mutta päädyin harjoittelemaan harjoitusravia ihan vain jalustimet jalassa. Olen kuitenkin todella tyytyväinen tähän ratsastukseen, koska sain Jalmarin kuuntelemaan istuntaa! Treenasimme pysähdyksiä ja varmaankin ensimmäistä kertaa käytin kunnolla myös istuntaani jokaisella kerralla. Pikku hiljaa Jalmari alkoi tajuta ideani ja lopuksi sainkin sen pysähtymään pari kertaa ihan vain istunnalla. Siitä olenkin todella ylpeä!


Eilinen treeni ei sujunut ihan yhtä hyvin. Jo alkukäynneillä Jalmari tuntui siltä, että se olisi saattanut singahtaa vaikkapa kuuhun. Heti, kun pääsimme pellolle, se oli jo ravaamassa. Alkukäynnit olivatkin hiukan lyhyet, mutta jo parin raviympyrän jälkeen Jalmari rauhoittui ja pystyin työstämään sitä käynnissäkin. Enää pysähdyksetkään eivät onnistuneet niin hyvin, kuin viime kerralla. Jalmari ei oikein jaksanut keskittyä minuun. Se kyllä totteli ihan kivasti, mutta esimerkiksi pidätteet menivät läpi turhan hitaasti. Ehkä sääkin vaikutti tähän, kun tuuli oli puuskittaista ja pitkästä aikaa oli taas pakkasta.


Kun Jalmari rauhoittui kunnolla, uskalsin ottaa jalustimetkin hetkeksi pois. Totesin kuitenkin, ettei se ollut ihan meidän juttumme. En osannut istua satulassa ollenkaan siististi ja silloin Jalmarikaan ei mennyt hyvin. Yritin kuitenkin hetken aikaa sinnitellä ilman jalustimia, mutta lopulta päädyin ottamaan ne takaisin. Onneksi otin! Yhdellä ravipätkällä Jalmari tuntui siltä, että se oli nostamassa laukkaa, joten annoin sille sitten luvan laukata. Alkuun laukka oli kivan rauhallista, mutta yhtäkkiä eräs tuulenpuuska yllätti meidät. Jalmari kiihdytti laukkaansa ja alkoi tehdä matkan varrella loikkia. Niissä pysyin vielä mukana, mutta kun vastaan tuli aita, tipahdin kyydistä. Aita tuli ilmeisesti Jalmarillekin yllätyksenä, koska se veti hätäjarrut päälle. Onneksi tipahdin melko kevyesti eikä minua siinä hetkessä sattunut yhtään. Selkäni vain otti hiukan osumaa, mutta ei pahasti. Nousin tippumisen jälkeen takaisin satulaan ja otin vielä ravia. Jalmarikin tuntui hiukan hämmentyneeltä, koska se ravasi todella rauhallista ravia. Siihen olikin hyvä lopettaa!

 Pahoittelut epätarkasta kuvasta, mutta tältä menomme näytti hetki ennen tippumistani!

Huomasin muuten näitä kuvia katsellessa yhden "uuden" ongelmani. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa tapana istua turhan takana lähes jokaisessa satulassa, mutta vasta nyt aloin tosissani kiinnittää tähän huomiota. Itseäni tämä häiritsee todella paljon ja ajattelinkin jatkossa puuttua tähän!

Ratsastuskuvat ©Nelli!
Onko teillä päin lunta?

10 kommenttia:

  1. Hyvä postaus ja tosi kivoja kuvia! Toivottavasti tuossa tippumisessa ei sattunut pahemmim? Itsekkin testasin kentänpohjaa muutama viikko sitten, ei sentäs sattunut, säikähdyksellä selvittiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei sattunut mitä nyt vähän täräytin selkääni :D Hahah, onneksi sullekaan ei käynyt kuinkaan! :)

      Poista
  2. Tosi kivan oloinen blogi ja tämä oli jotenkin erityisen kivasti kirjoitettu postaus, tykkäsin! Tuli myös mieleen, että mainitsemaasi satulassa liian takana istumiseen saataisi ehkä auttaa reiän pidemmät jalustimet? Pääsisit syvemmälle satulaan istumaan kun jalka ei ottaisi heti vastaan satulan polvituesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia! Sitä ajattelin itsekin, että jalustinten pidennystä lähden kokeilemaan ensimmäisenä :D

      Poista
  3. Täytyyhän niitä heinänkorsia välillä vähän maistella! :D Onneksi ei kuitenkaan sattunut, mä en olekaan hetkeen tippunut kenenkään selästä.. Sitä siis odotellessa!

    Lunta satoi tänne toissa yönä silleen, että maa on taas valkoinen :) mukavaa kun on edes himpun verran valosampaa! Huomaa kuvissakin heti eron tuon lumen takia. Paljon kivemman näköisiä!

    Mutta taas oikein mukava postaus, oli ilo lukea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, jep! Minullakin viime tippumisesta oli kerääntynyt taas aikaa, joten nyt olikin jo korkea aika tippua :D

      Voi vitsit! Tännekin tuli tosiaan lunta ja se kyllä tuo valoa, myös kuviin :)
      Kiitos paljon!

      Poista
  4. Voi Jalmari :D
    Mites tässä on nyt taas päässyt näin käymään! Hugokin tiputti mutt ekaa kertaa juuri pellolle kunnolla, itse en järveen ilman satulaa tipputtamista oikein laskenut mukaan :DD
    Muutenhan Jalmari näyttääkin oikein hyvältä, eikä sunkaan istunnassa mitään pahaa ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä kysymys :D Eikä! Näillä ensimmäisillä pakkasilla tuntuu, että moni hevonen muuttuu kovin virkeäksi :D Apua, toivottavasti tuossa järveen tippumisessa ei käynyt mitään!
      Hahah, kiitos! Jos Jalmari olisi keskittynyt hiukan enemmän, sen olisi helposti saanut ratsastettua vieläkin kivemmaksi :)

      Poista
  5. Onneksi tuossa tippumisessa ei vissiin käynyt pahempia:D Itsekin kävin tällä viikolla maistelemassa pellon pohjia kun poni vähän innostui!;DD Oli kiva lukea tällaista kuulumispostausta taas :) Täällä päin on myös jonkin verran lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tosiaan käynyt! :D Eikä, tällaisilla pikkupakkasilla moni tuntuu saavan lisää virtaa, tai ainakin Jalmarin kohdalla tuntuu siltä! Kiitos! Hahah :D

      Poista