Naurettava tippuminen + superheppa ♥

Usein kuvat, jotka otetaan ns salaa, ovat kaikista onnistuneimpia ja tämänkään ottamisesta en tiennyt!

Maanantaina ei tapahtunut mitään erikoista. Siivosin vain huoneeni ja se oli päivän suurin saavutus. Tiistaina eli eilen olikin jo parempi päivä, kun pääsin tallille kavereideni kanssa. Olimme tallilla puoli kolmen aikaan ja ensimmäisenä otimme molemmat ratsut hoidettaviksi. Olin jo aiemmin päättänyt, että menisin pitkästä aikaa Jalmarilla ilman satulaa.

Alkuun kävelimme palan matkaa tasaisella alustalla ja lopulta siirryimme sänkipellolle hankeen, jossa viimeksi juoksutin Jalmaria. Alkukäyntien aikana teimme hankeen polun, joka helpotti hieman ratsujen liikkumista. Niiden ei siis tarvinnut koko aikaa mennä umpihangessa. Jo alkuun Jalmari tuntui todella herkältä pohkeelle ja pienikin painallus riitti saamaan sen raviin. Jos painoin vähänkään liikaa, tuli heti pukki. Pidin ravipätkillä todella lyhyet ohjat, jopa liian lyhyet, koska halusin pitää vauhdin minulle sopivana. Jalmarilla on niin pyöreä runko, että tipun sieltä älyttömän helposti. Säälin Jalmaria, koska ohjastuntumani oli kuvista päätellen jopa liian tiukka.. Siitä huolimatta ratsu pääsi eräällä pätkällä ravaamaan vähän kauemmin ja se totta kai kiihdytti vauhtiaan, jolloin tipahdin selästä. Alla oleva kollaasi kertoo kaiken! Tipuin polvilleni, mutta lopulta olin hangessa naamallani. Voi että, mikä nauru siitä syntyikään! Uudemman naurukohtauksen sain katsoessani noita kuvia, joten toivottavasti te lukijatkin saatte hyvät naurut!

Tippumisen jälkeen kuvaajamme auttoi minut takaisin selkään ja matka jatkui. Päätimme kuitenkin kaverini kanssa mennä kävelemään hetkeksi tasaiselle alustalle, ettei ratsujen tarvinnut koko aikaa mennä hangessa. Siellä on kuitenkin raskaampi mennä, vaikka hevoset tuntuivatkin siltä, ettei hanki rasittanut niitä. Niinpä kaverini päättikin ottaa vielä laukkaa, kun palasimme hankeen. Itse olin kahden vaiheilla ja lopulta päätin, että aina sitä voisi yrittää. Ensimmäiset pätkät olivat epämääräisiä pomppuja, koska jouduin ottamaan pohkeella tukea Jalmarin kyljistä. Lopulta se kuitenkin nosti laukan ja laukkasikin älyttömän hyvän pätkän siihen nähden, ettei sillä ole edes paljoa laukkailtu! Toki tuo Jalmarin ilme kertoo paljon, mutta se kuitenkin laukkasi ja itse olin tuon pätkän jälkeen onneni kukkuloilla. Alkutunnista nimittäin tuntui, ettei ratsastuksesta tule kummankaan osalta mitään, mutta toisin kävi. Video nähtävissä postauksen lopussa!

Tästä en edes tippunut!

Kaikki ei mennyt siis ihan putkeen, mutta tuo laukkapätkä yllätti minut. Pian sen jälkeen siirryimmekin tasaiselle alustalle loppukäynneiksi. Päätin taluttaa Jalmaria siinä vaiheessa, koska se menee paljon rennommin silloin. Liikutuksen jälkeen venyttelin Jalmarin leipäpalojen avulla ja harjasin sen vielä huolellisesti, koska kyyti pääsi tulemaan vasta viiden jälkeen. Tästä päivästä jäi kyllä paljon naurettavia muistoja! Ehkä näette vielä joskus lisää tämän päivän kuvia, koska ne tosiaan ovat naurettavia!

Linkki videoon Älkää kuunnelko kovin kovalla volyymilla!

Materiaalista kiitos Nellille!

Milloin te olette viimeksi tippuneet ja minkä vuoksi?