Joulupostaus: Harrastusanalyysi

Blogitallin viikon ensimmäinen blogihaaste oli nimeltään Harrastusanalyysi. En kuitenkaan kisaan halunnut osallistua, joten teen tämän vasta nyt Savua ilmaan blogin haastamana. En nyt linkitä tähän haasteen sääntöjä erikseen, koska en kisaan tosiaankaan osallistu.

Mitä minä oikein harrastan?

Niin, kun ystävänkirjassa kysytään harrastusta, siihen kirjoittaa automaattisesti sanan ratsastus. Todellisuudessahan ainakin mun kohdalla siihen liittyy myös kaikki muu hevosiin liittyvät jutut, kuten esimerkiksi maastakäsittely ja hevosen hoitaminen. Pääjuttu on kuitenkin ratsastus, jota harrastan välillä maastoillen ja välillä treenaten kunnolla koulua tai esteitä. Montun kanssa mennään lähinnä ilman satulaa rennosti, mutta muuten menen kyllä satulalla enemmän tosissani.

Miksi harrastan juuri hevosia?

Tää on hyvä kysymys, jota en ole ikinä pohtinut tarkemmin. Olen käynyt talutustunneilla ensimmäisen kerran nelivuotiaana, jonka jälkeen olen harrastanut epäsäännöllisen säännöllisesti hevostelua tähän asti. Tippumisia on tullut aivan mielettömästi, mutta silti mä olen vielä ratsastaja. Kai hevostelusta on vain tullut tapa ja nyt tekisikin pahaa olla kauemman aikaa ilman hevosia. Ne pienetkin onnistumiset hevosten kanssa saavat ihmisen helposti onnelliseksi. 

Kuinka harrastan?

Tällä hetkellä hevostelen muutaman kerran viikossa. Käyn kahdella eri tallilla, joita voin sanoa lempipaikoikseni. Tallilla viettäisin enemmänkin aikaa, jos pystyisin. Ratsastelen parilla ravurilla ja erilaisilla poneilla. Jokainen hevonen on erilainen ja mulla on mahdollisuus onneksi harrastaa monenlaisilla ratsuilla. 

Voinkin vain kiittää kaikkia, jotka auttavat mua tän harrastuksen parissa, kiitos!