11. helmikuuta 2016

What´s on my Snapchat?

Hahah, jostain syystä luulen, että otsikko on kirjoitettu väärin. Tässä postauksessa on kuitenkin tarkoitus katsoa huonolaatuisia Snapchat-kuvia, joista osa on ollut jo "mystoryssani", eli kaikkien nähtävillä. Jos teitä kiinnostaa seurata reaaliajassa heppakuulumisiani, kannattaa seurata Snapchattiani(ssuviih). Lisäksi päivittelen sinne kuvia mm. kokkauksistani ja mitä nyt eteen sattuukaan tulemaan. Osa näistä on saattanut olla myös täällä blogin puolella jo ennemmin, koska aina silloin tällöin lisään postauksiin aiheeseen liittyviä kännykkä/snapchat kuvia. Varoitan jo etukäteen, että kuvat ovat ihan sekaisin!

Tuon juoksutusliinan haluan vielä joskus! / Hahah, pääsin mä sinne salillekin asti / Paras sarja ikinä, Quantico / Taas näitä ruokakuvia, mutta salin jälkeen kokkasin hiukan.

Pinkkiponi-Jalmari(uusi riimu) / Kuva kertoo! / Katsoka taustalla olevaa Tiltaa, joka ei selvästikään tykännyt tonttulakistaan / Ohjasajoin ensimmäisen kerran erästä nuorempaa ponia

Päästiin joululomalle / Olin kisahoitajana ja seuraavana päivänä oli kokeet, joten ylimääräinen aika oli pakko hyödyntää lukemalla / Ensimmäinen kerta, kun söin 30cm Subin / Tuo keitto on parasta!

Selasin ensimmäistä kertaa edellisen postauksen kuvia / Tuolla kissalla on pakkomielle mun koulukirjoihin, se tulee aina makaamaan niiden päälle! / Perusiltani sisältää blogiin kirjoittamista, kuvien valitsemista ja syömistä / Kesällä olin maastossa ja oli hauskaa.

Köksässä tein "juustokakun", joka oli lopuksi vain rahkaa muistuttavaa mössöä / Juu tuota.. Onneksi en enää raahaa tuollaista määrää kauneudenhoitotuotteita, edes liikuntapäivinä / Juoksutin Jalmaria ja kaverini ratsasti samaan aikaan, josta oli pakko napata kuva! / Yöllä ennen konfirmaatiopäivää lakkasin ajoissa kynteni!

Demin sivuilla tuli vastaan tuo lause ja itseni kohdalla se pitää paikkansa / Jalmari venytteli liikutuksen jälkeen omatoimisesti / Tää oli niin art kuva, koska uudet puomit! / Lamona :3

Onko teillä käytössä Snapchat? Laittakaa ihmeessä käyttäjänimikkeitänne kommentteihin!

8. helmikuuta 2016

Taivutuksia lumipyryssä


Lauantaina tuli koitettua ratsastusta lumipyryssä. Välillä tuntui, että kasvoja päin heitettiin jäätä, mutta siitä huolimatta ratsastin Lamonan. Jouduin kuitenkin lumipyryn takia pitämään katseeni alhaalla, joten pahoittelen kuvia. Ratsastin tällä kertaa pidempään kuin tavallisesti, koska yritin oikeasti ratsastaa. Yritin myös pitää jalkani taaempana kuin yleensä, mutta aina hidastuksissa jalkani lähti taas valumaan eteen.. Kuvista myös huomasin, kuinka pahasti nykyään käännänkään varpaitani ulospäin! Chapsien/sappaiden tarve kasvaa koko ajan.


Alkukäyntien aikana Lamona tuntui todella oudolta. Se oli taluttaessa reipas, mutta selkään noustessa laiska. Toki lumipyrykin vaikutti siihen varmasti jollain tavalla. Alusta huolimatta ratsastus sujui ihan hyvin, vaikka tällä kertaa ei ihan paras päivä ollutkaan.
Ensimmäisenä otin vain ravia ja tein muutamia voltteja ja pysähdyksiä, kuten aina. Hetken kuluttua päädyin ravaamaan lähemmäs pellon reunaa, minne oli kerääntynyt enemmän lunta ja huhhuh mitä liikkeitä Lamona alkoi näytellä! Tunsin, kuinka sen selkä nousi ylös ja tamma alkoi työstää takapäällään! Sama toistui myös laukassa myöhemmin ja siitä jäi erittäin hyvä fiilis! Tästä on hyvä jatkaa, kun tiedän, miten sen kuuluisi mennä.

Taas mun ilme pilasi kivan kuvan.. Mutta hieno heppa! Näyttää jo ryhdikkäämmältä!
 Tyylillä suoritettu laukannosto

Kun olin käynyt kaikki askellajit läpi, pyysin kuvaajaamme keksimään meille tehtävän. Lopulta päädyin tekemään samaa mitä viimeksikin, kahdeksikkoa. Tällä kertaa lisäsin vaikeusastetta kaverini neuvojen mukaan ja yritin taivuttaa Lamonaa. Se oli oikeaan kierrokseen paljon parempi, mutta vasemmalle todella rautakanki. Välillä sain ihan kivoja pätkiä, mutta vasemmalla kierroksella Lamona lähinnä karkasi avuiltani ja vain puksutti eteenpäin. Kahdeksikkoa meninkin todella kauan, kunnes siirryin ympyrälle yrittäen taivuttaa siihen vaikeampaan kierrokseen. Eihän siitä edelleenkään mitään tullut. Lopulta luovutin ja siirryin ravaamaan. Toki yritin samaa ravissa. Ei sekään kuitenkaan onnistunut, koska Lamona on kuitenkin melko itsepäinen. Se otti taas nokkiinsa ja hyppäsi yhdessä kohdassa pystyyn. Tuli todettua, että tuo tamma ottaa kyllä helposti nokkiinsa. Siinä mielessä se onkin hauska ratsastaa, koska satulassa saa olla tarkkana, mitä tekee. Hypyn jälkeen matka taas jatkui normaalisti, kunnes siirryin ravaamaan loppuraveja. Oli taas ihan kiva päästä satulaan, vaikka kaikki ei mennytkään ihan "putkeen". Päällimmäiseksi jäi kuitenkin mieleen tuo hangessa meneminen, joka oli todella hauskaa! Tuon hevosen kanssa haluaisin vielä joskus kunnon hankeen, vaikka haaveeksi taitaa jäädä säistä päätellen..

 Sain vihdoin kysyttyä luvan tähän, joten Linkki koostevideoon!

Materiaali ©Nelli!
Oletekko te ehtineet käydä hangessa ratsastamassa?

6. helmikuuta 2016

Pulkkaratsastus


Eräänä iltana sain päähänpiston, että Jalmarilla voisi koittaa pulkkaratsastusta. Tuumasta toimeen! Eilen olimme kolmen kaveruksen voimin tallilla aikomuksena laittaa Jalmari vetämään pulkkaa. Matkassa oli muutama mutka, mutta kaikesta huolimatta pääsimme kokeilemaan tätä lajia! Ainakin itselläni oli hauskaa, vaikka pääsin nauttimaan menosta vain satulasta käsin.

Pahoittelen näiden kuvien laatua, ovat videolta leikattuja..

Ensimmäisenä totuttelimme Jalmaria pulkkaan niin, että vain taluttelin sitä niin, että pulkassa istui jo matkustaja. Jalmari ei meinannut mitään, joten siirryin satulaan. Meitä taluteltiin pieni hetki, mutta hyvin pian menimme jo itsenäisesti. Alkuun tunnustelin käynnissä, miltä Jalmari tuntui. Sillä ei ole ratsastettu hetkeen, joten siitäkin syystä pulkkaratsastus oli hullu idea. Jalmari kuitenkin tuntui hyvältä, joten alkukäyntien jälkeen lähdimme ravaamaan. Alkuun vauhti pysyi hitaana. Yllätyin, kuinka hyvin Jalmari tottelikaan! Vauhti oli täysin säädeltävissäni koko ajan ja uskalsin ravata lujempaa myös tallille päin. Vielä suuremmin minut kuitenkin yllätti se, ettei Jalmari pukittanut kertaakaan. Menimme koko ajan samaa suoraa tietä pitkin ja suurin ongelma olivat käännökset. Onneksi reippaat pulkassaistujat käänsivät pulkan itse!


Pulkkaratsastus sujui odotettua paremmin. Viimeisellä reippaalla suoralla taisin päästää Jalmaria hiukan liikaa vapaaksi ja silloin se kuumui vähän. Videollakin on tuo yksi pätkä, jossa se menee todella ruman näköistä laukkaa(kyseinen video on tuolta pätkältä, jossa se kuumui). Sen lisäksi mitään muuta erikoista ei tapahtunut! Jalmarin selkää on nyt tosiaan hoidettu ja näköjään silläkin oli jotain vaikutusta. Ratsastuksen jälkeen palasimme tallille ja purimme Jalmarilta varusteet. Laitoimme vielä sen selkään kaksiteholinimenttiä, jonka pitäisi auttaa mahdollisiin vaivoihin. Lisäksi hoidimme vielä Ellan, mutta sen ja Tiltan liikuttaminen nyt jäi tältä kerralta, kun kello oli jo kuusi siinä vaiheessa.



Oletteko te kokeilleet hiihto- tai pulkkaratsastusta?
Materiaalit ©Hitu ja Nelli!

3. helmikuuta 2016

Tulevaisuus ratsastajana


Miksi haluan aloittaa ratsastustunnit? 
Minulta kysyttiin tämä kysymys, kun pyysin lupaa aloittaa tunnit. Silloin vastasin vain, että haluan kehittyä. Sitten minulta kysyttiinkin vaikein kysymys, johon en osannut vastata. Miksi haluan kehittyä ratsastajana? Se on itsestäänselvyys, kaikki haluavat kehittyä, mutta sitä en tiedä, miksi. Pohdin asiaa melkeinpä liikaakin ja tein johtopäätöksen, että mitä taitavampi ratsastaja on, sitä helpommalla saisi töitä alalta. Minun kohdallani toivo taitaa olla kuitenkin jo menetetty. Vain harva pärjää kyseisellä alalla vain sillä opilla, että käy ratsastustunneilla. Siihen tarvittaisiin lisäksi myös alan opintoja ja olen päättänyt, etten päätoimekseni halua hevosalaa. Suomessa on jo muutenkin "liikaa" ratsastuksenopettajia eivätkä kaikki voi työllistyä. Toki myös muilla aloilla, jotka minua kiinnostavat, on huono työllistyminen, mutta ei siitä sen enempää. Ehkä kuitenkin jätän hevosalan muille ja pysyn itse harrasteratsastelijana, kuten moni on neuvonut tekemään.
Tulevaisuuden kannalta ratsastus ei siis hyödytä minua yhtään.  Miksi siis aloittaisin tunnit, kun voin ratsastaa paljon, paljon halvemmalla itsenäisesti? Itsenäisesti en opi niin nopeasti, mutta mihin tarvitsen taitoa, jos tiedän pysyväni aina harrastelijana?


Ratsastuskouluoppilaana olisin kuitenkin askeleen lähempänä menestystä. Täällä päin jo oppilaana voi kisata ja valmentautua ratsastuskoulun hevosilla. Kisaaminen on se, mitä haluaisin tehdä. En osaa sanoa, miksi ihmiset haluavat oikeasti kehittyä ratsastajana ja miksi he haluavat kisata, mutta moni tuntuu tekevän niin. Mitä sillä tavoitellaan, menestystäkö? Ja ehkä menestyksen kautta töitä esimerkiksi ratsuttajana tai valmentajana?


Hevoset tulevat olemaan osa tulevaisuuttani, sen osaan sanoa varmaksi. Tästä lajista en luovu, mutta sitä en tiedä, mihin lopulta päädyn. Ihmisillä on oltava töiden vastapainoksi harrastuksia ja minulle ratsastus on se pääjuttu. Saattaa olla, että aloitankin tulevaisuudessa ratsastustunnit, vaikka pohdinnoistani päätellen voisi ajatella sen olevan mielestäni turhaa. Ehkä hankin joskus oman hevosen, tai sitten tyydyn jatkossakin liikuttamaan muiden hevosia. Aika näyttää, mitä päädyn tekemään ja miten hevoset siihen liittyvät, mutta tällä hetkellä taidan pysyä nykyhetkessä ja olla tyytyväinen nykyiseen tilanteeseeni.


Herättikö teksti teissä mitään ajatuksia? Mihin te pyritte ratsastajana?

1. helmikuuta 2016

Silloin kun etsii, ei löydä


Eipä tarttunut saappaita matkaan, eikä edes chapseja. Ei niitä edes ollut, tai oli, mutta lähinnä vain yhtä chapsimallia, joka ei miellyttänyt mun silmää yhtään. Olin lauantaina äitini kanssa Keskisten kyläkaupassa. Tavoitteenani oli löytää vaatteita ja ratsastussaappaat, tai edes chapsit. Niitä ei kuitenkaan tarttunut mukaan. Itseäni harmittaa hiukan, että näin talvisin pimeään aikaan myydään tummia vaatteita ja kesällä kirkkaita. Itse tykkäisin pitää ympäri vuoden kirkkaita vaatteita, mutta kun niitä ei vain löydy tähän vuodenaikaan. Ei ainakaan sellaisia, joista tykkäisin.

Reunimmaiset ovat uusia!

No, tarttui sieltä silti jotain mukaan. Löysin mm. hempeän vaaleanpunaista villalankaa villasukkiin, Björn Borgin rintsikat, uuden laturin ja paljon muuta "krääsää"! Mukaan tarttui myös kaksi uutta kaktusta vanhojen kuihtuneiden tilalle. Onnistuin ilmeisesti kuihduttamaan ne liikakastelulla, mikä kuulostaa uskomattomalta mun korvaan. Ja kyllä, mukaan tarttuivat myös uudet samanlaiset kuulokkeet, jotka sain joululahjaksi. Miksikö? No, kissani nakersi vanhoista johdon poikki.. Loppujen lopuksi löysin siis kaikkea "hyödyllistä" ja lähes kaikki tuotteet olivat alennuksessa. Että sellainen shoppailureissu tällä kertaa.
Pakko vielä lisätä tähän loppuun, että taisi yksi ihminen saada makeat naurut erään ruokakaupan parkkipaikalla tuolloin, kun astuin ulos autosta ja olin vähällä kaatua saman tien, kun kesäkenkäni luistivat jäällä oletettua paremmin. Oli muuten "hyvä" kenkävalinta!

Minkä merkkiset ratsastussaappaat te olette todenneet hyviksi?