Superonnistuneet temponmuutokset

Koko kesän olen käynyt todella epäaktiivisesti Lamonan luona ihan siitä syytä, että halusin panostaa Jalmariin. Viime perjantaina ehdin kuitenkin pitkästä aikaa käydä tuonkin ponin luona, ja pakko sanoa, etten voisi olla yhtään tyytyväisempi! Kaverini pääsi taas kuvaamaan minua ja haimme hänet ensimmäisenä mukaan. Tällä kerta emme päässeet reissuun mopoautollani, koska se päätti olla käynnistymättä.. No, onneksi äitini suostui kuskaamaan tällä kerralla! 

Jo alkukäynneissä Lamona tuntui todella kivalta. Heti, kun olin pässyt satulaan, tamma oli jo lähdössä ravaamaan, mikä ei ole kamalan yleinen juttu. Naureskellen hidastin vauhdin käyntiin ja annoin pidemmät ohjat. Alkukäyntien jälkeen kokeilin tehdä pari pysähdystä ja totesin, että Lamona oli jo valmiiksi kivasti kuulolla! Pyysin sitten ravia ja ihmeissäni aloin keventämään. Välillä Lamonan ravi jää niin laahustavaksi, etten osaa tasapainottaa omaa istuntaani keventäessä yhtään. Nyt siinä ei kuitenkaan ollut ongelmia. Lamonan askel oli sopivan tarmokas ja oma tasapainoni kehittynyt. Jouduin tekemään töitä myös harjoitusravissa siistin istunnan eteen. Tällä kerralla Lamona siis tosiaan ravasi eikä vain laahustanut!

Pyysin kaveriani keksimään meille tehtävän tylsien kiemuroiden jälkeen ja hän ehdotti temponmuutoksia. Innostuin ajatuksesta heti ja aloin käynnissä säädellä Lamonan askelia. Voin rehellisesti sanoa, että nyt se oli paremmin avuilla kuin koskaan aiemmin minulla! Pystyin säätelemään tiettyjä asioita pelkällä istunnalla. Käynnissä aloin miettiä sitä, että menemme askel kerrallaan niin hidasta käyntiä, kuin mahdollista. Silti halusin pitää liikkeen tarmokkaana. Tämä onnistui paremmin kuin hyvin! Yhtä hyvin onnistui myös nopeampi käynti, josta lähdin sitten pyytämään pidempää ravia. Lamona säilytti koko ajan sopivan tarmokkuuden ja pystyin kääntelemään sitä todella pienillä avuilla. Myös ravin hidastaminen sujui ongelmitta. En voisi näiden perusteella olla yhtään tyytyväisempi Lamonaan!

Ajattelin, että ensimmäinen laukannosto sujuu hyvin, kun Lamona oli hyvin avuilla. No, kyllähän se laukan nostikin todella pienillä avuilla, mutta jo parin askeleen jälkeen tamma vetäisikin päänsä alas ja pomppasi kahdelle jalalle. Tämä tuli niin puskista, että olin vähällä tippua. Kopautin naamani Lamonan kaulaan ja kypäräni lippa vääntyi hiukan siinä rytäkässä. No, jatkoimme kuitenkin normaalisti ja uusi laukkapätkä onnistui yllätäen paremmin kuin hyvin! Laukka oli hidasta, mutta se pyöri hyvin. Päätin sitten, että pätkä oli niin hyvä, etten ottanut enää enempää laukkaa. Sain kuitenkin ihan hyvät pätkät molempiin suuntiin ja se riitti nyt. Lopuksi otin vielä pari temponmuutosta ja viimeisenä vielä loppuverryttelyt. Kuten olen koko tekstin hokenut, tästä ratsastuksesta jäi todella hyvä fiilis, tuosta takaiskusta huolimatta!

Loppuraveja

Kuvista kiitos Nellille!
Kuinka teidän viimeaikaiset ratsastuksenne ovat sujuneet?