Ensimmäinen leiripäivä

Maanantai 11.7.2016

Viime perjantaina loppui viiden päivän leiri Pulleromäen tallilla, jossa olin myös viime vuonna leirillä. Tällä kerralla menin paikalle jo sunnuntaina, mutta silloin vain majoittauduin leiritiloihin muutaman muun leiriläisen kanssa. Varsinainen leiri alkoi vasta maanantaina ja siitä päivästä ajattelin nyt kertoa. Ensimmäisenä tosiaan odottelimme sunnuntaina saapuneiden ihmisten kanssa muut leiriläiset paikalle. Pian sen jälkeen oli ensimmäinen ratsastustunti, jonka menin Futulla. Ruuna oli viime vuonna yksi suosikeistani ja se oli myös leirihoitsuni silloin. Siksi lähdinkin tunnille hyvällä fiiliksellä. Menimme aluksi melko helppoa tehtävää, tai no, miten sen nyt ottaakin. Huomasin jo tämän ensimmäisen tunnin aikana, että yleensä vain matkustan hevosen kyydissä! Menimme nimittäin hiukan enemmän harjoitusravia ja olin sen jälkeen ihan hikinen.. Futun liikkeet vain vaativat enemmän lihaksia. Itse tehtävä oli helppo, loivaa uraa volttien ja pääty-ympyröiden kera. Laukkaa otettiin alkuun vain pääty-ympyröille. Niillä laukan nostaminen olikin vielä helppoa, koska Futu on kivan herkkä. Lopuksi laukkaa otettiin myös kartioiden ympärillä oleville ympyröille ja siinä kohtaa oli jo hankalampaa, kun Futu on isompi hevonen ja tilaa voltille oli melko vähän. Kiitänkin onneani, että sain juuri tälle tunnille herkän Futun. Tunti meni siis kohtuuhyvin ihan vain ratsun takia.

Kuvasta nyt ei kovin hyvin saa selvää, mutta nuo oranssit pallot ovat siis kartioita ja ympyrät voltteja tai pääty-ympyröitä.

Teoriassa oli pyöröaitausta, jota oli viime vuodenkin leirillä. Toinen tunti oli kentällä ja sen menin Danalla. Luvassa oli puomeja. Menin vasta toisessa ratsastusryhmässä, joten ehdin nähdä tehtävää etukäteen. Totesin jo siinä vaiheessa, että tehtävä tulee olemaan minulle hankala. Ja niin se myös oli. Tunti oli varmaankin koko leirin epäonnistunein tunti. Alla on taas epäselvä kuva tunnin tehtävästä, jossa oranssit viivat kuvastavat puomeja. Ehkä ideasta saa kuitenkin selvää. Alkuun ravailimme tehtävää kevyessä ravissa. Minun oli todella hankala keventää puomeja, kun en osaa hahmottaa niitä ja sekaan hevosen askeleet omalla ratsastuksellani. Pitkällä sivulla kevensimme kaksi ylös ja yksi alas -tyylillä. Se meni hyvin, kun vain sain rytmistä kiinni.

Tämä kuva viime vuoden leiriltä!

Ravissa tehtävä oli vielä suhteellisen helppo. Laukassa en enää osannutkaan ratsastaa yhtään. En saanut ylläpidettyä Danan laukkaa millään ja pompin suurten askelien takia satulassa kuin perunasäkki. Unohdin miljoona tärkeää asiaa, joista olisi ollut tässä tehtävässä apua. Lopulta sanoin opettajallemmekin, ettei tunnista tule yhtään mitään. Opettaja kuitenkin kannusti minua ja ihme kyllä, loppupätkä menikin hienosti! Onnistuneen pätkän jälkeen sainkin lähteä suoraan kävelemään loppukäyntejä. Hevosessa ei ollut mitään vikaa, mutta ratsastajassa sitäkin enemmän. Siksi totesinkin, että olen nykyään enemmän kouluratsastaja.

Illalla meillä oli iki-ihana leirikaste. En viitsi paljastaa siitä muuta kuin sen, että kyseessä oli melko tavanomainen kaste, jonka päätteeksi saimme treenata lihaksiamme astetta enemmän.

Tykkäättekö te mennä puomeja?