Kolmas leiripäivä

Keskiviikko 13.7.2016

Päivä, jolloin tajusin, että osaan hypätä esteitäkin kohtalaisesti.

Aamun herätys oli täysin samaan aikaan kuin edellisenäkin päivänä ja aikataulu sama. Ensimmäisellä tunnilla menin toisessa ryhmässä Ässä-nimisellä pikkusuokilla, joka hädin tuskin yltää hevosmittoihin. Pieneltä se kyllä vaikuttikin! Loppujen lopuksi Ässä oli kuitenkin ihan hyvän kokoinen ja ketterä kaveri. Ennen tuntia mietin viime vuotta, jolloin kyseinen ruuna näytti vielä todella vauhdikkaalta. Kyllähän siltä vieläkin vauhtia löytyi, mutta ratsastajahan sen vauhdin määrää. Tunnin tehtävänä oli pääty-ympyrä ja hyvin pitkälti menimme samoja tehtäviä kuin kahden ratsukon yksityistunnilla viime vuonna. Eli asetimme hevosia sisään ja ulos, väistätimme takapäätä ja niin edelleen. Alkuun olin hiukan varovainen Ässän kanssa, koska luulin sen olevan todella herkkä. Olihan se herkkä, mutta kivalla tavalla. Oikeastaan tykkäsin Ässästä todella paljon. Olisi vain kiva, jos se olisi isompi! 

Teoriassa oli hevosen kopitusta ja kyseessä ei ollut mikään helpoin tapaus. Kopituksessa menikin kauan aikaa ja meitä päästettiin jo välillä lepäämäänkin. Kopituksesta kuitenkin oli hyötyä, koska teorian pitäjä teki trailerista hevoselle kivan paikan. Leirin loputtua hevonen kuulemma meni paljon lyhyemmässä ajassa sisälle kuin silloin, kun he olivat tulossa leirille!

Toisella tunnilla menimme taas esteitä ja nyt minulla oli ratsuna Susa. Se olikin minulle uudempi tuttavuus, mutta täytyy sanoa, että Susa oli juuri oikea hevonen sillä hetkellä minun ratsukseni ja tunnista jäi superhyvä fiilis! Yllättäen leirin paras tunti olikin omalla kohdallani estetunti, vaikka olin juuri vannonut olevani kouluratsastaja.

Alkuverryttelyt saimme mennä aika vapaasti, voltteja, ympyröitä ja muutamia siirtymisiä sinne ja tänne. Verryttelyhypyt otimme kahdelle pääty-ympyrällä olevalle matalalle ristikolle. Susa hyppi niitä alkuun todella hyvin, mutta parin ympyrän jälkeen se tuntui jo kyllästyvän. Sain kuitenkin heräteltyä tamman jotenkin ja viimeinen verryttelyeste oli melko hyvä hypyltään. Seuraavana siirryimmekin hyppäämään "pitkää vettä", eli estettä, jonka alla oli hiukan paalimuovia. Alkuun Susa meni esteen ohitse, mutta toisella yrityksellä pääsimme hyvin ylitse. Vaikka este olikin virallisesti vain puomi, Susa hyppäsi sen ylitse. Tämän harjoitushypyn jälkeen hyppäsimme vielä porttia, joka oli toinen erikoisempi este. Alkuun Susa meni senkin ohitse ihan sen vuoksi, etten minä ollut tarpeeksi hereillä. Tällä tunnilla tuli kyllä huomattua, kuinka tärkeää olisi ollut pitää ne pohkeet siellä kyljissä.. Päästin Susan aivan liian usein kiertämään esteet, mutta joka kerta toisella yrityksellä ne ylittyivät mallikkaasti. Tykkäsin Susassa siitä, että sain sen nostamaan laukan vaikka käynnistä. Edellispäivän ratsun kanssa se olisi ollut suuri ihme.

Parin totutushypyn jälkeen aloimme mennä rataa, jossa oli yhteensä 5 estettä, mutta hyppyjä tuli 8. Menimme muutamia esteitä useaan kertaan. Tykkäsin tästä radasta todella paljon, koska siinä oli hiukan vaativampiakin linjoja, mutta pääasiassa tiet olivat helppoja. Muutamalla esteellä päästin tosiaan Susan kiertämään parin esteen ohitse, mutta aina uuden yrityksen jälkeen menimme yli. Tästä tunnista jäi kyllä oikeasti hyvä fiilis ja tykkäsin Susasta todella paljon juuri tuonkin takia, että sen sain sentään liikkumaan!

Kuinka usein te pääsette hyppäämään esteitä?